Maailmanparantajat

minna

Omassa lähipiirissäni on varsin valistuneita nuoria aikuisia, joille kierrättäminen ja jätteen lajittelu ovat aivan itsestään selvä asia. Saan lievää paheksuntaa, kun en kerää kaikkia mahdollisia jätelajeja erikseen. Uskon, että 15-35-vuotiaille lajittelu on arkipäivää ja meille vähän vanhemmille se vaatii enemmän pinnistelyä.

Olen vedonnut, että meillä ei ole keittiössä kerta kaikkiaan tilaa kaikille eri jätelaaduille. Jännä juttu, että pienen opiskelijakämpän roskakaappi lienee tilavampi, koska keräily siellä kyllä onnistuu…

Ja minä en omalla autollani vaivaudu viemään muovi-/kartonkijätettä erikseen vähän kauempana olevaan keräyspisteeseen, mutta autottomat opiskelijanuoret kyllä kuljettavat kävellen tai fillarilla muovit ja kartongit.

Kyse on siis motivaatiosta: aidosta halusta pelastaa maailma. Osa paljon matkustavista kavereistani on sitä mieltä, että on aivan sama, miten me täällä Suomessa jätteitämme lajittelemme. Kauko-Idässä saasteen määrä on niin valtava, että meidän bio-/lasi-/kartonki-/muovikeräys ei maailmaa pelasta.  Totuus taitaa vaan olla se, että se mihin voimme vaikuttaa, on oma käyttäytymisemme. Kiinan miljoonakaupunkien teollisuussaasteiden määrä on pois meidän vaikutuspiiristämme.

Monesti meistä suomalaisista tuntuu, että olemme mallioppilaita: teemme asioita hyvinkin tunnollisesti. Näin varmaan lajittelussakin. Lomaillessani Tromssassa törmäsin asuntohotellin keittiön roskakaapissa oheiseen lajitteluoppaaseen: kaikelle jätteelle oli oman värisensä roskapussi. Pussit heitettiin yhteen ja samaan roskikseen, mutta jätteenkäsittelylaitoksella on optinen lukija, joka lajittelee jätteet sitten lajeittain. Aika kätevää, mutta jouduin kyllä melko paljon miettimään, mihin kuuluukaan se valmisruokapussi, jonka sisäosa on alumiinifoliota, tai mihin näistä laitankaan tyhjät rahkapurkit.

Kierrättäminen on vielä aivan oma lajinsa. Sodan jälkeiset sukupolvet olivat köyhyyden vuoksi pakotettuja käyttämään vanhoja vaatteita, paikkailemaan ja parsimaan. Nyt monet nuoret hakevat kirpputoreilta sekä vaattensa että huonekalunsa. Vanhoilla tavaroilla on luonnetta, ne näyttävät kauniilta ja ovat ekologinen valinta. Isoäidit kauhistelevat sitä, että nuoret kulkevat jonkun tuntemattoman vanhoissa vaatteissa, kun rahaa olisi hankkia myös uutta.  Meidän suvussa on lasten vaatteita ja harrastustarvikkeita kierrätetty iät ajat. Samoin hyväkuntoisia vaatteita tarjottiin ystäville. Järjen käyttö on tässä suhtessa mielestäni lisääntynyt.

Tehdään jokainen oma osamme tässä urakassa ja aloitetaan pienillä muutoksilla. Lupaan muistaa useammin kauppakassin ja jättää muovikassit ostamatta sekä alkaa kerätä metallit erikseen. Miten sinä aloitat?

Minna Metsälä

Kirjoittaja on Turvan toimitusjohtaja

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , | Kommentoi

Jokaisen lapsen unelmat voivat toteutua – kiitos koulutuksen

Lääkäri, poliisi, opettaja, parturikampaaja, jääkiekkomaalivahti… Näitä perinteisiä vastauksia saimme kuulla, kun kysyimme alakouluikäisiltä lapsilta, mihin ammattiin he haluaisivat isona.

Vanhemmat katsovat jälkikasvunsa vastauksia ylpeydellä, mutta kun Oona, Niila, Elli, Emmi, Eevi, Hilma ja Aarne katselevat joskus vuosien päästä tätä videota, heidän kroppansa vääntelehtivät kiusaannuksesta. Eihän kukaan pidä itsensä katselemisesta videolta. En ainakaan minä.

Miks mä olin silloin noin tyhmä? Mitä ihmettä mä tuossa videolla oikein teen?
Näin minä ainakin ajattelin, kun peruskoulun lopussa piti katsella ja lukea vuosien varrella kuvattuja videoita ja kirjoitettuja tekstejä.

Miks mä oikein noin sanoin?

Todennäköisesti lasten haaveet tulevasta ammatistakin ovat vaihtuneet, ehkä jo useampaan kertaan. Se on täysin normaalia.

Haaveita ja unelmia on kaikilla maailman lapsilla. Suomen noin 700 000 alle kymmenvuotiasta lasta ovat kuitenkin etuoikeutettuja heidän maailmalla asuviin reiluun miljardiin ikätoveriin verrattuna. Suomalaislasten unelmilla on nimittäin hyvä mahdollisuus myös toteutua.

Minä halusin pienenä toimittajaksi, urheilutoimittajaksi. Julkaisin alakouluikäisenä jopa omaa lehteäni, mutta sen levikki ei koskaan kivunnut viiden paremmalle puolelle. Lehden nimi oli muuten Miljoonasanomat, ihan Vesa Keskiselle vinkiksi.

Minusta tuli lopulta toimittaja, joka pääsi kirjoittamaan paikan päälle isoista urheilutapahtumista ja kykkimään puskissa, kun Särkänniemen delfiinit lähtivät maailmalle. Mutta kuten myös ihminen, myös unelmat varttuvat ja muuttuvat vuosien myötä. Uudenlaiset unelmat toivat minut tänne Turvaan.

Koulutus antaa kaikille mahdollisuuden

Avain unelmien toteuttamiseen on koulutus. Sen avulla jokaisella suomalaisella lapsella, niin tehdastyöläisen tyttärellä kuin pohatan pojalla, on mahdollisuus toteuttaa unelmansa. Mahdollisuudet eivät tietenkään ole Suomessakaan kaikilla tasa-arvoiset, mutta tilanne on parempi kuin noin 99 prosentissa maailman valtioista.

Professori Ilkka Ruostetsaari on tutkinut yhteiskunnan ylimmän kerrostuman eli valtaeliitin rakennetta Suomessa vuosien 1991 ja 2011 välillä. Tuona aikana sosiaalinen liikkuvuus työläisperheestä valtaeliittiin on kasvanut, eli pienituloisestakin palkansaajaperheestä on voinut ponnistaa entistä useammin yhteiskunnan valtahierarkian huipulle.

Lähes kaikille eliitteihin kuuluville on yhteistä yksi asia: korkea koulutus. Vuonna 2011 eliittien jäsenistä 88 prosenttia oli suorittanut tutkinnon yliopistossa. Kiitos maksuttoman koulutuksen, yliopistotutkinnon voivat suorittaa kaikki suomalaiset perheen tulotasosta riippumatta. Muualla maailmassa ei olla yhtä onnekkaita.

Koulutuksen tasa-arvo voi muuttua uhanalaiseksi

Paitsi tasa-arvosta, Suomi tunnetaan maailmalla myös erinomaisista tuloksistaan Pisa-tutkimuksissa. Viime joulukuussa julkaistut tuoreimmat tulokset antoivat kuitenkin pientä aihetta huoleen: suomalaiskoululaisten tuloksissa on tapahtunut lievä notkahdus, vaikka he ovat edelleen aivan maailman kirkkainta kärkeä.

Vielä huolestuttavampaa oli kuitenkin se, että perhetausta vaikutus näkyy entistä vahvemmin tuloksissa. Vielä kymmenen vuotta sitten perhetaustalla ei ollut juuri mitään merkitystä oppilaan tuloksiin, kun taas uusimmassa mittauksessa se näkyy meillä selvemmin kuin OECD-mailla keskimäärin. Kasvua oli myös mittaustuloksissa eri koulujen välillä.

Kyse on tietysti vain yhdestä tuloksesta, eikä sen perusteella voi tehdä liian suuria johtopäätöksiä. Se kuitenkin muistuttaa meitä siitä, ettei Ruostetsaaren tutkimuksista näkyvä kehitys ole ikuista.

Meidän on pidettävä huolta koulutusjärjestelmästämme ja tehtävä kaikki mahdollinen, että unelmien tavoittelu on mahdollista lapsille kaikenlaisista oloista ja taustoista, oli unelma lääkärin, rekkamiehen, parturin, luokanopettajan tai vaikka pääministerin ammatti.

Koulutus on ollut yksi merkittävimmistä avaimista Suomen menestykseen viimeisen sadan vuoden aikana. Toivottavasti se on sitä myös seuraavat sata vuotta.

Kaikille suomalaisille.

Aapo Riihimäki

Kirjoittaja on Turvan viestintäasiantuntija

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Asiakaspalvelun laadun nousukausi?

asiakaskokemuksesta_kilpailuvaltti_blogiAsiakaspalvelu kehittyy huimaa vauhtia, palvelukanavat, aukioloajat ja yleisesti tapa palvella.

Robotiikka on yksi päivän sanoista. Jätteitä lajitellaan, uutisia kirjoitetaan ja monia taustatöitä hoidetaan robotiikan avulla. Näissä asioissa emme välttämättä edes tiedosta robotiikan olemassaoloa. Saatamme lukea robotin kirjoittamaa uutista ja tunnistaa kirjoittajan korkeintaan pilkkuvirheistä.

Viime aikoina on paljon puhuttu myös robottiautoista, ja nyt olisi ilmeisesti mahdollista jo lentää lentokoneitakin täysin automatiikan ohjaamana. Moniko meistä rohkenee nousta auton tai koneen kyytiin, jota ei kukaan ohjaa? Ehkä pian monikin meistä. Hiljattain kuului myös uutisia Dubaista, joka aikoo työllistää neljänneksen poliisiresursseistaan roboteilla vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäinen robottipoliisi aloitti työnsä juuri tätä blogia kirjoittaessani.

Kaikki asiat, joihin emme tarvitse ihmistä, voidaan automatisoida ja varmasti hyvä niin. Meillä on tämän jälkeen entistä enemmän aikaa keskittyä siihen missä me olemme hyviä, eli antamaan sellaista palvelua, mitä robotti ei voi koskaan korvata. Robotiikka ei tule koskaan ymmärtämään tunteita, osoittamaan empatiaa, kertomaan mielipiteitä tai antamaan suositteluja samalla tavoin kuin ihminen.

Robotiikka ja automaatio vähentävät ihmisten tekemää työtä, mutta toisaalta antavat meille luvan olla parempia asiakaspalvelijoita siinä, mihin robotti ei pysty. Onko siis asiakaspalvelun taso Suomessa kohoamassa entistä paremmalle tasolle? Asiakkaista saattaa hyvinkin tulla sitoutuneempia asiakkaita palvelun parantuessa, tai ehkä seurauksena onkin ainoastaan kilpailun koveneminen ja asiakaspalvelijoiden arvon nousu entisestään. Onko käynnistymässä asiakaspalvelun ja asiakaspalvelijoiden nousukausi?

Huolenaiheemme varmasti myös lisääntyvät. Itse mietin miten selitän 92-vuotiaalle mummolleni, mikä on chat, robotti tai chatbotti, kun emme vielä ole päässeet samalle sivulle edes internetin olemassaolosta.

Vaikka kuinka automaatio lisääntyy, ihmisyys onneksi säilyy. Muistetaan olla asiakaspalvelussa ja muissakin kohtaamisissa ihmisiä toisillemme ja luodaan toisillemme ikimuistoisia kokemuksia. Turvankin asiakaspalvelussa robotiikka varmasti tulee lisääntymään tulevaisuudessa, erityisesti taustatöissä ja chatpalvelussa. Ihmiset onneksi ne robotitkin kouluttavat ja Turva ei missään nimessä siinä yhteydessä luovu korkeasta palvelulaadustaan.

Tervetuloa testaamaan palvelulaadustaan moneen kertaan palkittua Turvan asiakaspalvelua!

Tiina Kemppi

Kirjoittaja on Turvan asiakaspalvelupäällikkö

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , | Kommentoi

Kuka vahingot maksaa?

shutterstock_20978254

Vuodenvaihteen lakiuudistuksessa vapautui, miten vahingot ja vahingottomuus vaikuttavat liikennevakuutuksen vakuutusmaksuun, ja yhtiöt saavat nyt päättää sen aiempaa vapaammin. Turvassakin uudistimme liikennevakuutustuotteemme. Johtotähtenä uudessa hinnoittelussa on se, että suosimme huolellisia ja varovaisia kuljettajia. Koska parhaallekin kuskille voi aina sattua vahinko, ei yksi vahinko alenna bonustasoa, jos se on ollut riittävän pitkään korkeimmalla tasolla.

Ajoneuvon sijasta vakuutus- ja vahinkohistoria on nyt kuljettaja- tai oikeastaan vakuutuksenottajakohtainen. Siksi saman vakuutuksenottajan kaikille ajoneuvoille on mahdollista saada sama bonus.  Vakuutuksen hintaan vaikuttaa toki edelleen myös ajoneuvo. Ja yhteensä hinta siis muodostuu kuljettajan ja ajoneuvon ominaisuuksista.

Uusi tuote on osoittautunut menestykseksi. Turvan vanhat asiakkaat ovat vaihtaneet siihen innokkaasti. Myös uusia asiakkaita olemme saaneet paljon. Monella asiakkaalla maksut ovat laskeneet jopa satoja euroja.

Kaikilla hinta ei kuitenkaan laske. Jos takana on paljon kolareita ja ajoneuvo on vakuutusyhtiön satojen tuhansien ajoneuvojen laajuisen vakuutuskannan historian ja valtakunnallisten tilastojen mukaan ns. vahinkoaltis, vakuutuksen hinta voi myös nousta. Tällöin uuteen tuotteeseen ei ole pakko vaihtaa ennen ajoneuvon vaihtamista.

Olen saanut esitellä uutta tuotettamme talven ja kevään aikana kymmenissä tilaisuuksissa. Asiakkaita on kiinnostanut se, että vakuutusyhtiö aidosti avaa vakuutuksen hinnoittelua. Olen saanut vastattavaksi myös kiperiä kysymyksiä. Monen mielestä on esimerkiksi epäreilua, että nuoret kuljettajat maksavat vakuutuksistaan enemmän kuin varttuneemmat. Nuorillahan on usein ohuempi lompakko, mistä laskuja maksaa.

Varmasti kaikki vakuutusyhtiöt haluavat nuoria asiakkaikseen. Siitä huolimatta yhtiöt ovat hinnoitelleet nuorten liikennevakuutuksen hinnan jonkin verran korkeammaksi. Se päätös perustuu lahjomattomaan tilastoon siitä, että nuorille (miehille) sattuu valitettavan paljon vakavia liikenneonnettomuuksia.

Onnettomuuteen syyllisen osapuolen liikennevakuutuksesta korvataan kaikki onnettomuudessa aiheutuneet henkilövahingot ja syyttömän osapuolen ajoneuvon vahingot. Usein ihmisten ajattelussa korostuu liikennevakuutuksenkin yhteydessä auton vahinkojen korvaaminen. Todellisuudessa kalliinkin auton pelti on halpaa, kun sitä vertaa vakaviin henkilövahinkoihin. Vakuutusyhtiöt maksavat onnettomuuksien uhreille eläkettä kymmenien vuosien ajan. Näitä tulevaisuudessa maksettavia korvauksia varten yhtiöt varaavat tulovirrastaan merkittävän osan vastuuvelkansa katteeksi.

Auto voi maksaa vaikkapa 30 000 euroa, mutta yhden henkilön henkilövahinkojen kustannus voi taas nousta miljoonaan tai yli. Ja valitettavasti nuorille näitä vakavia onnettomuuksia sattuu usein.

Janne Mäkinen

Kirjoittaja on Turvan viestinnästä vastaava palvelujohtaja.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Unelmatyötä etsimässä

blogi_tiina

Olen viime viikkojen aikana käynyt läpi mieleenpainuvan prosessin, kun olen hakenut Turvaan asiakaskokemuksen kehittämispäällikköä. Tehtävä herätti paljon kiinnostusta, ja olen saanut käydä useita innostavia keskusteluja hakijoiden kanssa, joiden mielestä kyseessä on juuri se heidän unelmiensa työpaikka.

Ihmisillä on tarve ja halu tehdä merkityksellistä työtä ja asiakkaan parhaaksi työskentely puhuttelee monia. Kaikkein tärkeimmät vaatimukseni olivat aito innostus ja kyky sytyttää muita. Haastavaksi asian tekivät kuitenkin asenteen lisäksi ne muut moninaiset vaatimukset ja taidot, jotka vasta mahdollistaisivat tehtävässä onnistumisen. Toisaalta hakijoilla oli valtavan laaja osaamisten kirjo ja kokemustausta. Itse vain huokailin kovaa tasoa; kuinka olisinkin voinut palkata useamman henkilön muutamaan muuhunkin tehtävään.

Rekrytointi on muuttunut melkoisesti muutamassa vuodessa. Sosiaalisen median kautta tieto avoimesta tehtävästä kiiri kulovalkean lailla ja hakemusten tulva oli valtava. Minut yllätti myös verkostojen voima ja lisääntynyt merkitys, kun sain runsaasti spontaaneja suositteluja useistakin hakijoista.

Todella monessa hakemuksessa kerrottiin, että heillä on Turvasta on yhtiönä erittäin hyvä kuva. Kuulin, että nykyiset työntekijämme suosittelevat yritystämme lämpimästi. Tämä tuntui hyvältä ja voin sen kyllä täysin itsekin allekirjoittaa. Suhteellisen tuoreena turvalaisena olen saanut ilahtua monestakin käytännön asiasta, jotka tuovat arkeen hyvinvointia ja erottavat Turvan muista yrityksistä.

Työssä viihtymiseen vaikuttaa myös mahdollisuus kehittyä työssään ja edetä urallaan. Tästä syystä paikkaa haki myös moni turvalainen. Harmillisesti en tällä kertaa päätynyt tarjoamaan paikkaa kenellekään heistä. Olin iloinen jokaisesta hakijasta, ja on tärkeä ilmaista kiinnostuksensa, jotta voimme löytää kenties muita mahdollisuuksia toimenkuvan tai osaamisen kehittämiseen.

Nyt prosessi on päätöksessä ja olen varma, että päädyin juuri oikeaan ratkaisuun. Tulemme saamaan meille huippuammattilaisen ja ihanan työtoverin. Tulokset näkyvät sitten aikanaan asiakkaille turvalaisen erinomaisen palvelukulttuurin jatkumisena ja kehittymisenä.

Hymyile, olet Turvassa.

Satu Rinta-Jaskari

Kirjoittaja on Turvan liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , | Kommentoi