Arjen tekeminen helpommaksi ei ole koskaan laiskuutta

Tuntuuko, että vuorokaudessa on tällä hetkellä aivan liian vähän tunteja ja aivan liian paljon asioita, jotka pitää tehdä tai jotka ainakin olisi mukava tehdä?

Hienoa! Sittenhän me olemme samalla aaltopituudella.

Työpäivän jälkeen kun pitäisi ehtiä syömään, liikkumaan, hoitamaan asioita, näkemään kavereita, tekemään läheisten kanssa jotain muutakin kuin perusarkipäivän asioita… Lukeminenkin olisi joskus mukavaa, ja ehkä jossain välissä pitäisi ehättää myös levähtää ja nukkua.

Eikä minun arkeeni edes kuulu monipäisen perheen arjen pyörittäminen. Ruuhkaa on tarpeeksi, vaikka ruuhkavuosista ei ole vielä tietoakaan.

Teknologian kehityksestä puhutaan nykyään paljon – jos ei nyt pelonsekaisin tuntein niin – ainakin epävarmuutta ihmisiin kylväen. Mediaa seuratessa digitalisaatiosta ja robotisaatiosta maalataan lähes yhtä usein mörköjä kuin korostetaan niiden tuomia mahdollisuuksia.

Teknologiaa kehitetään helpottamaan ihmisen arkea, niin se on tehnyt koko ihmiskunnan historian ajan. Arjessa on jo nykyään niin paljon hallittavaa, että olen valmis ottamaan vastaan jokaisen teknisen innovaation, joka auttaa asiaa.

Asioiden hoitamisesta on jo tehty nykyään niin vaivatonta, että suuri osa hoituu ilman, että pitäisi nostaa takapuoltaan kotisohvalta. Kun laskujen maksamisen voi hoitaa helposti puhelimella, jää kävelymatka tietokoneelle ja käynnistysnapin painaminen helposti tekemättä. Ehkä meidän pitäisi olla huolissaan nurkassa pölyttyvien tietokoneiden puolesta, sillä puhelimet vievät kovaa vauhtia niiden työt.

TaskuTurva helpottaa arkea

Arjen sujuvoittamiseksi on kehitetty myös Turvan uusi mobiilisovellus TaskuTurva, jonka ensimmäinen versio tuli Android- ja iOS-puhelimien sovelluskauppoihin marraskuun puolivälissä. TaskuTurva helpottaa Turvan asiakkaiden arkea erityisesti, jos heillä on Turvassa lapsivakuutus tai kaskossaan lasivakuutus. Asioinnin voi hoitaa lääkärissä ja korjaamolla näyttämällä suorakorvauskorttia (kuvassa).

suorakorvauskortti

Lue lisää TaskuTurvasta täältä.

Konetta ei tarvitse kaivaa enää muutenkin raskaan päivän jälkeen esiin ja alkaa liittämään kuitteja sähköiseen korvaushakemukseen. Se voi olla helppo ja yksinkertainen homma mutta myös ikävä stressitekijä kiusoittelemassa pääkopassa.

Mieluummin käytän sen ajan ja vaivan – kaiken mahdollisen  – johonkin todelliseen mielenkiintoni kohteeseen. Vaikka sitten nukkumiseen.

Se ei ole laiskuutta, paremminkin merkki fiksuudesta. Tunnin lainaaminen yöunista tai päivittäisen stressikuorman lisääminen ovat harvoin hyviä ajatuksia. Tämän lainan ehdot eivät ole juuri koskaan ottajalleen suotuisat.

Tulevaisuuden palvelut ovat puhelimissa, ja jos käytämme tekniikkaa oikein ehkä se myös auttaa meitä nukkumaan paremmin.

Ja huom. TaskuTurvankaan käyttöä ei suositella puolen tunnin sisällä ennen nukkumaan menoa.

Aapo Riihimäki

Kirjoittaja on Turvan viestintäasiantuntija

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Etäpäivän ihanuus ja kurjuus

1200x628_etätyö

Monipaikkatyöskentely ja etätyö ovat tulleet jäädäkseen. Olemme todenneet, että paikkaan sidottu työskentely ei tule olemaan se muoto, jolla työtä tänään tai tulevaisuudessa tehdään.

Itse pyrin pitämään päivän kuukaudessa ns. villasukkapäivänä. Tämä määritelmä tulee siitä, että ei tarvitse pukeutua, ei meikata eikä koittaa olla toimitusjohtajan näköinen. Voi vain keskittyä tiettyihin itselle asetettuihin tehtäviin. Usein etäpäivinä teen kirjoitushommia, siivoan sähköpostia tai teen jotain tiettyä projektia kuten tänään mökillä budjetoin vuoden 2018 liikekuluja.

Uskon, että monessa perustehtävässä ihan päivittäinenkin etätyö on hyvä ja toimiva malli. Jos tehtävä on sellainen, että tekniset ratkaisut tukevat työn suorittamista paikkariippumattomasti, mikä ettei. Omalta osaltani työni on ihmisten johtamista, jolloin paikallaolo on varsin suotavaa.

Etäpäivinäni huomaan, että että olen varsin tehokas ja pystyn hyvin keskittymään, kun olen asettanut itselleni selvät tavoitteet: luen nämä artikkelit, kirjoitan nämä blogit ja teen tämän tietyn tehtävän. Esimerkiksi hallitusmateriaalin valmistelu tai jonkun muun kokousmateriaalin tuottaminen ovat hyviä ja konkreettisia tehtäviä.

Päivän rytmittäminen omaan tahtiin sopivaksi on mukavaa. Voi herätä luontaisen arkirytmin mukaan kuudelta ja paiskoa aamulla muutaman tunnin hommia. On myös mukavaa, että voi lähteä lenkittämään koiran poikkeuksellisesti klo 10:00 ja jatkaa töitä ”hapettuneena”. Jos tehtäväni olisi asiakaspalvelu, tämä osuus luonnollisesti puuttuisi, koska asiakkaan saavutettavissa luureissa tai chatissa pitää olla silloin, kun on muun tiimin kanssa työvuoro sovittu.

Välillä, kun oikein innostun, on vaikea muistaa pitää taukoja. Toisaalta kroppa kyllä muistuttaa, koska totuus on se, että toimistolla ergonomia on paremmin hoidettu kuin kotona. Toinen kohta päivässä, jolloin kaipaan Järvensivuntielle, on lounas. Meillä on Turvassa erinomainen henkilöstöravintola, jossa on maistuva ja terveellinen ruoka ja iloinen ilmapiiri. Lounaspöydän keskustelut vaihtelevat syvällisistä aiheista lempeään toistensa ”piikittelyyn”. Meillä kettuilu on välittämistä, ja tutussa porukassa voimme heittää huulta lähes aiheesta kuin aiheesta.

Jatkuvan etätyön haasteena näen sen, miten säilytämme yhteisöllisyyden. Luonnollisesti jo se, että meillä on yhteinen tavoite, luo yhteisöllisyyttä. Kuitenkin kahvitauot, käytäväkohtaamiset ja toistensa ilmeiden lukeminen palaverissa ainakin omalta osaltani tuovat suolaa työpäivään.

Mutta uskon, että molempi parempi. Ja pitää aina myös muistaa, että se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi jollekin toiselle. Siksi näen suurena mahdollisuutena verkkotyökalujen ja virtuaalimaailman tarjoamat vaihtoehdot työn tekemisessä.

Tuottavaa työpäivää – toimistolla tai kotona!

Minna Metsälä

Kirjoittaja on Turvan toimitusjohtaja

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , | Kommentoi

Jääkö perinteinen allekirjoitus unholaan?

Allekirjoitus

Allekirjoittaminen tarkoittaa vielä minunkin ikäiselleni sitä, että nimi kirjoitetaan kaunokirjoituksella nimenselvennyksen ylle. Minä kuulun oppilaisiin, joille on opetettu viimeisimpiä kaunokirjoituksen tyylejä. Lapsena hauskaa oli yrittää tulkita isovanhempien eri kirjaimistolla oppimaa kirjoitustyyliä heidän lähettämissään kirjeissä ja korteissa. Allekirjoitus käsitteenä on kuitenkin muuttunut paljon viime vuosina, samoin kuin kirjoittaminen.

Kaunokirjoitusta ei enää opeteta samassa muodossa kouluissa, vaan sen on korvannut tekstaaminen. Allekirjoituskin tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan jotain tekstaamisen suuntaista. Tulemme mahdollisesti tulevaisuudessa näkemään vakuutusyhtiön tai pankin virallisissa asiakirjoissa jopa tikkukirjaimia. Vai tarvitseekohan tulevaisuudessa kaivaa kynää esiin ollenkaan tehdäkseen allekirjoituksen?

Sähköiset allekirjoitusvälineet ovat yleistyneet todella paljon. Erilaista tunnistamista ja allekirjoittamista tehdään sähköisesti, verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteilla sekä jopa sormenjälkitunnistamisella. Lainaneuvottelutkin voi nykyään käydä jo verkkotapaamisena, samoin kuin hoitaa vakuutusyhtiön asiat. Kasvotusten asioinnin kokemusta siis edelleen kaivataan, mutta etävälineillä tehtynä kulkemista ja ajanhallintaa helpottaaksemme.

Onko kirjoittamisella muutoin tulevaisuutta, vai siirtyykö sekin sähköisiin välineisiin? Monelle jo tänä päivänä postikortin tai kirjeen kirjoittaminen on täysin vieras asia. Paljon tutumpaa on lähettää lyhyitä hymiöin varustettuja viestejä. Pienet lapset edelleen tekevät toisilleen kortteja ja kirjeitä, vaihtavat niitä hoidossa tai hiekkalaatikolla. Sittemmin iän karttuessa tämä kuitenkin vähenee, ja se saattaa olla myöhemmällä iällä tapahtuma, jota nuori tai aikuinen ei ole tehnyt koskaan. Mihin kohtaan kirjoitamme osoitteen kirjekuoressa, mitä postimerkki nykyään maksaa? Näitä tulee harvemmin enää mietittyä, ellei tarkoituksellisesti päätä lähettää kirjettä tai vaikka joulukortteja.

Saamme edelleen Turvaan postitse kirjeitä, mutta määrä on vähentynyt huomattavasti. Huomaamme trendin selkeästi työssämme. Mekin Turvassa olemme yhä enemmän siirtyneet dokumenttien toimittamiseen muulla tavoin, mikäli asiakas tätä toivoo. Tähän on toki ohjannut sekä postin kustannusten kohoaminen ja jakopäivien harveneminen, mutta sen lisäksi myös asiakkaiden toive siitä, että toimitus on nopeaa ja dokumentit ovat luettavissa sekä säilöttävissä sähköisesti. Unohtamatta tietenkään ympäristöystävällisyyttä.

Muistan, kuinka pappani kehotti minua alle kymmenen vanhana harjoittelemaan nimikirjoituksen tekemistä, kyllähän se kaunokirjoituksella pitää jo sen ikäisenä osata tehdä. Lopputuloksena oli se, että kelakorttiini tehtiin virallinen allekirjoitus. Nykyäänkin rahapussissani on koristuksena alkuperäinen kelakorttini, jossa sittemmin on kynsilakanpoistoaineella poistettu lapsuuden yritykseni nimikirjoituksesta.

Tiina Kemppi

Kirjoittaja on Turvan asiakaspalvelupäällikkö

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Kaukana kotoa ja avun tarpeessa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lomamatkalla usein sattuu ja tapahtuu, pahimmissa tapauksissa ensin tapahtuu ja sitten sattuu. Aivan normaali sairaus, vaikkapa flunssa tai vatsatauti, on reissussa ollessa usein paljon hankalampi kaveri kuin kotioloissa. Lentäminen on vaikeaa, jos poskiontelot ovat täynnä limaa. Ja jo sinne lentokentälle pääseminen voi olla tuskaista, jos vatsatauti vaivaa. Joskus lääkinnällistä apua tarvitaan pienen tapaturman jälkien paikkaamiseen.

Varsinkin ulkomailla olosuhteet pakottavat meidät usein reissussa turvautumaan lääkärin apuun hieman matalammalla kynnyksellä kuin kotimaassa. Niin tai näin, ulkomailla kannattaa muistaa, että edes terveydenhoidon sektorilla ei kaikki aina ole sitä miltä näyttää. Joissakin turistikohteiden lääkärikeskuksissa potilasta kohdellaan ensisijaisesti rahanlähteenä ja toissijaisesti potilaana.

Edes oman hotellin tai matkaoppaan suositus ei aina – siis aina – ole takuu laadukkaasta hoidosta. Usein toki on. Kaikkein varmimman vinkin hyvästä hoitopaikasta Turvan matkustajavakuutusasiakas saa kuitenkin matkahätäpalvelusta, jonka meille tuottaa SOS International.

Se palvelee 24/7 suomen kielellä, ja SOS:n numeron löydät Turvan matkavakuutuskortista tai -todistuksesta. Koska Turva vakuuttaa satoja tuhansia ammattiliittojen jäseniä mm. matkustajavakuutuksilla, voit löytää tämän tärkeän tiedon myös ammattiliittosi jäsenkortin kääntöpuolelta. Muistathan, että nykyisin vakuutuskortti voi olla myös digitaalinen eli ns. mobiilikortti.

SOS:n tarjoama palvelu on äärettömän arvokasta, jos matkalla kohdannut tapaturma, sairaus tai onnettomuus on vakavaa laatua. SOS palvelee kuitenkin erittäin mielellään myös arkisten sairauksien kanssa. He osaavat neuvoa asiakkaamme lomakohteen parhaaseen hoitoon! Turvan matkustajavakuutusasiakkaan kannattaa siis aina soittaa SOS:ään, jos tarvitsee matkalla sairaanhoitoa.

Matkustajavakuutus auttaa sairauden ja tapaturman yhteydessä sekä korvaa tietyin ehdoin myös matkan keskeytymisestä tai matkalta myöhästymisestä aiheutuvia kustannuksia. Yleensä myös matkatavarat kannattaa vakuuttaa. Sen voi hoitaa joko erillisellä matkatavaravakuutuksella tai kotivakuutuksella. Turvan laajat kotivakuutukset korvaavat myös matkalla mukana olleelle omaisuudelle tapahtuvat vahingot ja varkaudet 4500 euroon saakka.

Janne Mäkinen

Kirjoittaja on Turvan viestinnästä ja ammattiliittojen vakuutusasiakkuuksista vastaava palvelujohtaja.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen

73_aihekuva2

Tiedättehän sen tunteen, kun kohtaatte jonkun ensimmäistä kertaa ja heti tuntuu mukavalta. Kädenpuristus on luotettava, katse on avoin ja pieni pilke silmäkulmassa. Välittömästi tulee sellainen olo, että tämän henkilön kanssa olisi mukava olla tekemisissä enemmänkin.

Tunnistatte varmasti myös sen kohtaamisen, jossa kättely on kuin pitäisi kuollutta kalaa kädessään, katse on pälyilevä tai ote on hyökkäävän itsevarma.

Ensivaikutelma on usein varsin merkityksellinen ja jättää jäljen, jota on vaikea pyyhkiä pois mielestä. Sama tilanne on palvelukokemuksessa. Kun asiakas ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, meillä on tasan yksi mahdollisuus joko valloittaa tai vihastuttaa. Se on juuri se hetki, vain ja ainoastaan se hetki.

Olipa asia sitten vakuutuksen hankkiminen, neuvonta, laskun selvittely tai vahingosta ilmoittaminen, niin juuri se tapaaminen, puhelu, videokontakti tai chat-keskustelu on asiakkaalle ainutkertainen. Asiakas saattaa olla iloinen uudesta asunnostaan, innostunut vauvauutisesta, kiukkuinen epäselvästä laskusta tai murheellinen jostain menetyksestä, jonka takia joutuu olemaan korvauspalveluista yhteydessä.

Silloin ei ole merkitystä sillä, onko turvalaisella asiantuntijalla ollut huonosti nukuttu yö, kiukutteleva lapsi aamulla päiväkodin pihalla tai ajatukset sairastuneen läheisen luona. Eikä silläkään ole merkitystä, että korvauskäsittelijä on jo aamun aikana vastannut kolmeenkymmeneenviiteen muuhun myrskyvahinkopuheluun. Ammattilaiselta vaaditaan aina tyyntä mieltä, asiantuntevaa otetta ja mielellään pientä hymyä ääneen tai olemukseen.

Aina mekään emme onnistu. Jokainen turvalainen on ihminen, persoona iloineen ja murheineen. Joskus huono fiilis vaan kuuluu äänestä tai näkyy kropasta.

Lupaamme kuitenkin yrittää parhaamme. Toivomme, että meidän seuraavakin kohtaamisemme jättää asiakkaallemme, Sinulle, sellaisen fiiliksen, että meidän kanssa on hyvä ja mutkaton jatkaa matkaa.

Iloa ja energiaa syksyyn toivottaen,

Minna Metsälä
Kirjoittaja on Turvan toimitusjohtaja

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , | Kommentoi