Kysyttäessä useimmat meistä kokevat työnsä mielenkiintoiseksi, mukaansatempaavaksi ja oikein kerrottuna myös kiehtovaksi. Mistä ei niin kauheasti puhuta, on se jokaisessa duunissa oleva rutiini ja peruspulla, joka erottamattomana osana kuuluu kaikkien meidän arkeen keittiöhenkilökunnasta toimitusjohtajaan. Ainoat tästä rasitteesta vapaat ihmiset ovat varmaankin niitä kallion hipstereitä, ainakin jos uskoo sitä mitä he asiasta Instagram-tilillään kertovat.
Miten jokin työtehtävä muuttuu peruspullasta mielenkiintoiseksi? Työn imua ja innostusta luo ainakin itsenäisyys, vapaus kehittää ja olla mukana kehittämässä. Varmaankin naiivi metafora, mutta muistan lapsuudestani elävästi leikkien ja puitteiden rakentamisen, mutta en yhdenkään leikin tai kisailun lopputulosta. Erityisellä lämmöllä muistelen erään bmx-hyppyrin (natiiveille hyndä) nokkaa Vantaan Rajakylässä, paikassa jossa en olisi kypsässä 6-vuoden iässä edes saanut olla. Mutta se porukan into ja palo hyppyrin keulan vahvistamiseksi ja korottamiseksi… Rehellisyyden nimissä en tainnut siitä koskaan edes uskaltaa ajaa.
Aloin pohtimaan, miten meistä kukin löytää oikeanlaisen työmotivaation. Kaikesta ei pidä nauttia, mutta hommat on pakko tehdä. Usein motivaatio kasvaa, kun tietää, miksi kyseinen asia pitää tehdä ja miten se auttaa omassa tehtävässä ja työnantajan menestyksessä. Tämä taas tapahtuu parhaiten silloin, kun ihmiset otetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan kehittämiseen ja muutokseen. Ottakaa siis omassa työssänne muutokset ja hankkeet ajoissa puheeksi myös isomman porukan kesken. Osallistamalla voi saavuttaa mahtavia tuloksia ja muutosvastarintakin on vähäisempää.
Lakimiehen roolissa edellä mainittu pitää mitä suurimmassa määrin paikkaansa. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun työssä tai siviilissä jokin asia tulee puheeksi vasta sen jälkeen kun kyseinen asia on jo tehty. Siinä vaiheessa lakimies ei voi enää muuta tehdä kuin antaa henkistä tukea ja vastapuolen kantokyvystä riippuen ladella tehdyn sopimuksen sudenkuopat ja riskit, jotka parhaassa tapauksessa olisi suunnittelemalla voitu välttää. Joten jos jokin asia vaatii juristin konsultoimista, niin tehkää se jo suunnitteluvaiheessa – lakimiehestäkin on motivoivampaa olla mukana riittävän aikaisessa vaiheessa eikä toimia vain hyväksymisvaiheen kumileimasimena.
Antti Kolkka
lakiasiainpäällikkö
Turva-blogi 